Suomen omaishoidon verkosto kerää tälle sivuille tietoa ja linkkejä monikulttuuristen perheiden tukemiseksi.

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.

Sivulle tulee tietoa esimerkiksi eri kielillä tarjolla olevasta omaishoitotiedosta ja vinkkejä järjestöjen tarjoamasta tuesta. Suomen omaishoidon verkostossa on mukana 24 järjestöä, ja monikulttuuristen perheiden tukeminen on yksi verkoston vuoden teemoista.

 

Mistä saa tietoa eri kielillä?

Omaishoitotilanteen kuormittavuuden takia uuden maan kielen oppiminen ei ole aina kovin helppoa. Omaishoitoperheiden jaksamisen ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi on tärkeää, että ihmiset saavat tarvitsemaansa tietoa ja tukea tarvittaessa omalla kielellään. Omaishoitajaliitolta löytyy englanninkielinen ensiopas Am I a Carer? First-Hand Guide to Informal Care, ja alla löytyy lisää tietoa tuesta ja oppaista.

Pääkaupukiseudun omaishoitajien Omaisneuvo-sivusto

Pääkaupunkiseudun omaishoitajien tekemä omaisneuvo.fi-sivusto tarjoaa perustietoa omaishoidosta helposti eri kielillä. Suunnittelussa on huomioitu erityisesti sivuston käytettävyys mobiililaitteella. Sivuilta löytyy perustietoa omaishoidosta eri kielillä, myös videoina. Tällä hetkellä sivuilla on tietoa suomeksi, arabiaksi, englanniksi, kiinaksi, kurdiksi, persiaksi, somaliksi ja venäjäksi. Sivustolta löytyy myös yhteystiedot neuvontaa varten.

Tietoa eri sairauksista

Psyykkiset sairaudet heijastuvat aina myös läheisiin ja läheisillä on riski sairastua itse. Omaisen oppaaseen on koottu tietoa psyykkisistä sairauksista sekä siitä, mistä saa tukea, jos läheinen sairastuu. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin oppaasta löytyy ruotsin-, venäjän-, englannin-, arabian-, soranin-, somalin- ja farsinkieliset käännökset.

Epilepsialiiton Yhtä perhettä -hankeessa  lisätään epilepsiatietoisuutta eri kieli ja kulttuuritaustaisissa yhteisöissä ja vahvistetaan epilepsiaa sairastavan lapsen perheyhteisön voimavaroja. Epilepsia voi olla vaikeasti ymmärrettävä sairaus, ja sitä kohtaan on ennakkoluuloja. Hankkeessa tuotetaan eri kielisiä videoita epilepsiasta ja ne valmistuvat monien keskustelujen pohjalta kunkin kieliryhmän kanssa.

Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry – MUKES on uusi yhdistys, joka edistää kultuurisensitiivistä muistityötä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä etnisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien aseman parantamiseksi Suomessa. Keskuksen sivuilta löytyy muistisairauksista erikielisiä materiaaleja ja työkaluja ammattilaisille.

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma

Tukikeskus Hilma toimii valtakunnallisesti ja edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien oikeuksia ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. He palvelevat kaikkia kieli ja vammaryhmiä. Esimerkiksi keskuksen YouTube videoista löytyy tietoa mm. omaishoidosta, mielenterveydestä ja vammaispalveluista useammalla kielellä. Hilma antaa neuvontaa, ohjausta ja apua palveluiden ja etuuksien hakemisessa, sekä tarjoaa vertaisryhmiä, inforyhmiä ja harrastustoimintaa. Lisää tietoa Tukikeskus Hilman sivuilta ja heidän esitysmateriaaleistaan verkoston seminaarissa.

 

Toimintaa ja tukea perheille

 

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta tukee vieraskielisiä omaishoitoperheitä Helsingissä ja Vantaalla.  Toiminnassa on ollut mm. somalinkielisten erityislasten vanhempien ryhmä ja arabian- ja kurdinkielisten omaishoitajien ryhmä. Heidän Facebook-sivuiltaan löytyvät tulevat tapahtumat ja ryhmätoiminnat. Lisäksi Omaisneuvo.fi-sivustolta löytyvät keskustelupalstat omaishoitajille kuudella eri kielellä.

 

Suomen Punaisen Ristin monikulttuurinen toiminta edistää suvaitsevaisuutta, maahanmuuttajien kotoutumista ja järjestön toimintaan osallistumista. Toimintaa järjestetään eri puolilla Suomea eri tavoin. Joillain paikkakunnilla on myös monikulttuurista ystävätoimintaa, jossa vapaaehtoinen voi perehdyttää maahan muuttaneita suomalaiseen yhteiskuntaan sekä Punaisen Ristin toimintaan. Toiminnasta eri puolilla Suomea löytyy lisätietoa RedNet sivustolta.

 

Yhteistyöllä parempi yhteisö -hanke edistää monikulttuuristen vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla palveluohjausta ja tukitoimintaa vammaisille maahanmuuttajille. Hankeessa on järjestetty mm. somalinkielinen ryhmä erityislasten vanhemmille sekä perhetapahtumia.

 

Jade yhteisö on ikääntyvien vieraskielisten oma yhdistys, joka edistää Suomeen muuttaneiden ikääntyvien asemaa ja osallisuutta yhteiskunnassa. Yhdistys toteuttaa ikäystävällistä ja vertaisuuteen perustuvaa ryhmätoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Yhdistystoiminnan tarkoituksena on edistää vieraskielisten ikääntyvien kokonaisvaltaista hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta.

 

Inkerikeskus on neuvonta- ja toimintakeskus venäjänkielisille maahanmuuttajille, heidän perheilleen ja ystävilleen. Inkerikeskus järjestää myös venäjänkielisille omaishoitajille vertaistukiryhmän. Inkerikeskuksen toiminta tukee kotouttamisprosessia erilaisen neuvonnan, koulutusten ja toiminnan avulla. Asiakkaita palvellaan venäjäksi, suomeksi ja viroksi.

 

Monella Suomen omaishoivon verkoston jäsenjärjestöllä on myös esimerkiksi venäjänkielisiä paikallisryhmiä ja toimintaa voidaan toteuttaa selkosuomeksi. Nettisivujen etusivulta löytyy verkoston jäsenten yhteystiedot. Ole rohkeasti yhteydessä oman alueesi toimijaan.

 

Miten järjestön toiminta voi tavoittaa paremmin monikulttuurisia ihmisiä?

Opas kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen

FinFamin Kysy, älä oleta – opas kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen mielenterveysomaistyössä tarjoaa hyödyllisiä näkökulmia omaan työhön kaikille maahan muuttaneita työssään kohtaaville. Opas on suunnattu erityisesti psyykkisesti sairastuneiden läheisten parissa työskenteleville, mutta samat periaatteet sopivat moneen toimintaan. Oppaassa korostetaan, että ihmiset ovat yksilöitä ja eri kulttuurista tulevien kohtaamiseen ei tarvitse valtavasti taustatietoa, vaan kunnioittava suhtautuminen ja halu ymmärtää riittää.

Helsingin Muistiyhdistyksen kokeilusta vinkkejä osallisuuteen

Helsingin Muistiyhdistys järjesti yhdessä African Care -järjestön kanssa Aivoterveyslähettiläskoulutuksen maahanmuuttajille syksyllä 2021. Tavoitteena oli tehdä Helsingin Muistiyhdistyksen toimintaa tunnetuksi ja helpommin saavutettavaksi myös Suomeen muuttaneille. Toiminta oli osa Kuntoutussäätiön vetämää pilotointia. Lue kokeilun yhteenvedosta, mitä kokemuksia Kuntoutussäätiön, Suomen Pakolaisavun ja Helsingin Muistiyhdistyksen yhteisestä kokeilusta saatiin ja poimi talteen parhaat oivallukset osallistumisen tukemiseen!

5 vinkkiä Suomeen muuttaneiden osallistumisen tukemiseen sote-järjestöissä:

1. Toimi yhteistyössä sellaisen tahon kanssa, joka tuntee kohderyhmän hyvin.
2. Älä pakkaa kohtaamisia täyteen asiaa. Varaa aikaa aitoon vuoropuheluun.
3. Tee osallistumisesta mahdollista kielitaidosta riippumatta.
4. Varaudu improvisoimaan ja mukautumaan tilanteen mukaan.
5. Kerää palautetta ja ota opiksi ongelmistakin.

Maahanmuuttaja omaishoitajana -hankkeen toimintamalli

Maahanmuuttajat omaishoitajina -hankkeessa pilotoitiin vapaaehtoistoimintaan perustuvaa päivätoimintaa maahanmuuttajataustaisille ikäihmisille, tuotettiin materiaalia omaishoidosta persian- ja kurdinkielellä, kokeiltiin vertaistukitoimintaa maahan muuttaneille omaishoitajille sekä annetiin omankielistä henkilökohtaista ohjausta ja asiantuntijaluentoja. Hankkeen toteutti Turun seudun omaishoitajat vuosina 2021-2016, ja iranilaiset maahanmuuttajat olivat projektin pääasiallinen kohderyhmä.

Hankkeen loppuraportista voi lukea kokemuksia ja neuvoja erityisesti maahanmuuttajataustaisten vapaaehtoisten etsimiseen ja perehdyttämiseen sekä omaishoitajien henkilökohtaisen neuvonnan antamiseen. Projektin kuluessa koottiin ”Saman katon alla” – toimintamalli maahanmuuttajataustaisten omaishoitajien tukemiseen vapaaehtoistoiminnan avulla.

Pääkaupunkiseudun omaishoitajien vinkkejä tavoittamiseen

  • Kannattaa jalkautua paikkoihin, missä vieraskieliset ihmiset jo valmiiksi ovat sekä  verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Infot ja mahdolliset ryhmätoiminnat kannattaa järjestää yhteistyötahon tiloissa. Tulee löytää ihmisiä, joilla on yhteisöjen luottamus. Heidän kauttaana syntyy luottamusta myös uuteen toimijaan.
  • Pitkäjänteinen työ ja verkostoituminen on tärkeää. Voi viedä vuosia, ennen kuin jokin  toiminta löydetään.
  • Infoissa ja muussa tiedotuksessa ei kannata mennä yhdistyksen jäsenyysmarkkinointi vaan yhdistyksen ydinosaaminen edellä. Ensin on tärkeää, että ihmiset saavat tarvitsemaansa tietoa ja käsityksen mistä on kysymys.
  • Tarkastelkaa kriittisesti markkinointianne, nettisivujanne ja  ilmoittautumiskäytäntöjänne – ovatko ne helposti saavutettavia?
  • Selkokieltä kannattaa käyttää viestinnässä. Moni maahanmuuttaja ei puhu englantia.
  • Kaikilla ei ole lukutaitoa ja kirjoitustaitoa myöskään omalla kielellä, jolloin he hyötyvät videoista tai kuvien käytöstä viestin tukena.
  • Hyvistä vapaaehtoisista on kova kilpailu ja he ovat jo valmiiksi kuormitettuja monilta tahoilta. Asianne edistämiseksi on siis ehkä parempi tapa tarjota lisäkoulutusta asiastanne jo muissa järjestöissä toimiville erikielisille vapaaehtoisille.

PALOMA-koulutus pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen

Osaamistaan pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen voi kehittää THL:n PALOMA-koulutuksen avulla. Koulutus on maksuton, verkkopohjainen ja rakentuu 16 eri teemaisesta lyhyestä videosta sekä niihin liittyvästä tehtäväpaketista. Videoissa käsitellään mm. Suomen monimuotoista väestöä, kotoutumista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmaa aiheeseen.

 

 

Päivitetty 16.8.2022

Pilvi Nummelin